Photo by Evan Kirby CC0

Pulinat pois ja hihat heilumaan? Skrollaa suoraan postauksen loppuun osallistumislinkkeihin. Muussa tapauksessa lue ensin alta mistä avoimessa kansalaistieteessä on kyse.

Pullea myyrähahmo lyllertää kuilun yli hataraa siltaa pitkin. Jos pelaaja ei kirjoita sillassa näkyviä sanoja tarpeeksi nopeasti ja tarkasti, myyrä suistuu kuiluun. Peli on koukuttava, eikä aivan helppo, sillä sillan sanat on kirjoitettu fraktuuralla ja myyrien vauhti kiihtyy pelin edetessä. Uskoisitko, että tämä on tiedettä?

Edellä kuvattu Kansalliskirjaston Digitalkoot, jossa joukkoistamalla digitoitiin sanomalehtikirjaston aineistoa, päättyi vuonna 2012. Se on yksi onnistuneimpia suomalaisia kansalaistiedeprojekteja; yli 100 000 osallistujaa ja 8 miljoonaa suoritettua tehtävää.

Kansalaistiede on parhaimmillaan juuri tätä: kekseliästä, hauskaa ja helppoa. Kuten vaikkapa Galaxy Zoo, jossa kuka tahansa pääsee luokittelemaan galaksien kuvia niiden muodon perusteella, tai EyeWire, peli jossa kartoitetaan aivojen neuroneja.

Toiset hankkeet tarjoavat kansalaisille ajanvietettä jalompia vaikuttimia: Did you feel it? -palvelussa yhdysvaltalaiset voivat kertoa aistimastaan maan järähtelystä. Kerättyä dataa käytetään maanjäristystuhojen ennakoimiseen ja avun tehokkaaseen jakamiseen.

Näitä hienoja hankkeita yhdistää se, että tieteen ja kansalaisten välinen suhde on ohimenevä ja yksisuuntainen. Massoille suunnatuissa helppokäyttöisissä palveluissa se onkin perusteltua. Kansalaistieteen tulevaisuus lupaa tiiviimpää kanssakäymistä: tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelua, jossa ajankohtaiset kansalaiskeskustelut vaikuttavat siihen mitä tutkitaan, yksilöt pääsevät vaikuttamaan itseään ja ympäristöään koskevan tiedon tuottamiseen ja entistä vähemmän tutkimustietoa jää tutkijankammioon keräämään pölyä.

Photo by Blake Wisz CC0

Mobiiliteknologian kehitys ja avoimen tieteen kulttuurinmuutoksen edistysaskeleet tekevät entistä osallistavamman, keskustelevamman ja voimauttavamman kansalaistieteen mahdolliseksi. Vielä emme kuitenkaan elä avoimen kansalaistieteen aikakautta. Monet kansalaistiedehankkeet eivät täytä avoimen tieteen määritelmää, eli tutkimusprosessin vaiheiden oletusarvoista avoimuutta lainsäädännön ja etiikan puitteissa.

Kansalaistiede tarvitsee oman, laajemman avoimen tieteen määritelmänsä. Tutkimusjulkaisujen (open access), tutkimusaineistojen (open data) ja menetelmien (open source) avoimuuden lisäksi avoimilla kansalaistiedehankkeilla on erityinen velvollisuus monipuoliseen vuorovaikutuksen yhteiskunnan kanssa.

Syksyn 2016 aikana Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmän toteuttama ja Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen rahoittama Avoin kansalaistiede -selvityshanke

• kartoittaa kansalaistieteen suomalaiset sidosryhmät ja tutkimusinfrastruktuurit, sekä

• tuottaa yhdessä sidosryhmien kanssa avoimen kansalaistieteen määritelmän ja tunnistaa tarvittavat toimenpiteet avoimen kansalaistieteen edistämiseksi Suomessa.

Selvityshanke tuotetaan kansalaistieteen hengessä joukkoistaen ja yhteistuottaen.

NÄIN VOIT OSALLISTUA

Seuraa hankkeen avointa Google Drive -tallennuskansiota >

Maksamme korvauksen kansalaistiedeaiheisita mikroartikkeleista >

Sidosryhmien kartoittamiseen voi osallistua yhteiskirjoitusmuistiossa ja Twitterssä #kansalaistiede >

Toimenpidesuositusten esittely 23.11.2016 >

Ilmoittaudu Kansalaistiedepäivään 3.11. Heurekassa

Kansalaistiedepajan suunnitteludokumentti

Käännämme yhdessä European Citizen Science Association ECSAn kansalaistieteen periaatteitä täällä >

Osallistu kirjallisuuskatsauksen yhteiskirjoittamiseen >

Loppuraportin yhteiskirjoittaminen, lisätietoja tulossa projektisivulle >

OTA YHTEYTTÄ

Heidi Laine Projektipäällikkö, kirjallisuuskatsaus heidi.laine@okf.fi p. 040 513 95 93

Konsta Happonen Asiantuntija, tutkimusinfrastruktuurit konsta.happonen@okf.fi

Raimo Muurinen Asiantuntija, verkostot raimo.muurinen@okf.fi p. 044 5777 574

The post Avoin kansalaistiede kutsuu osallistumaan appeared first on Open Knowledge Finland.

Yhä useammasta sukutaustastaan kiinnostuneesta on tullut tutkimusrahoittaja kaupallisten dna:n analysointipalveluiden myötä.

Ilmoittaudu tapahtumaan!

Kansalaistiede on ilmiö, joka lupaa tehdä tieteestä ja tutkimuksesta joka miehen ja naisen oikeuden. Nyt jo kansalaiset keräävät tieteen apuna luontohavaintoja, puhtaaksikirjoittavat vanhoja digitoituja tekstejä sekä tarkkailevat taivasta. Samalla syntyy dataa, tiedon raaka-ainetta, jota on kutsuttu uudeksi öljyksi. Olisiko jokaisen tieteestä pelastamaan Suomea niin taantumalta kuin sivistyksen rappiolta?

Ehkä ei sentään. Kansalaishavaintojen muuttamisesta rahaksi ollaan vielä monen ratkaisemattoman eettisen ja lainsäädännöllisen kysymyksen päässä. Samat seikat tulevat vastaan myös oppimisen ja oivaltamisen ilon vuoksi harrastettaessa. Kuka omistaa lintuhavainnot? Loukkaako sukutaulu verkossa Amalia-isotädin yksityisyyttä? Saammeko päättää edes itse tuottamamme datan hallinnasta, vai valuvatko kaikki hyödyt Facebookin ja Googlen laariin? Onko peruskoulupohjalta tehty tiede tiedettä, vai pitääkö päähän vetää ensin tohtorinhattu?

Kansalaistieteen haasteet ovat kinkkisiä, mutta mahdollisuudet niin suuret, että ratkaisujen eteen kannattaa jumpata älynystyröitä kerran jos toisenkin. Viisaat ja aktiiviset kansalaiset ovat yhteiskunnallinen voimavara. Aikamme suuret kysymykset, kuten ilmastonmuutos ja pakolaisuus, kaipaavat ratketakseen kaikkia meitä, eikä älypuhelintemme laskentatehostakaan ole haittaa.

Suomen metallinetsijöiden jäsenet tutkivat peltoa Kiukaisissa syyskuussa.

Open Knowledge Finlandin ja Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen yhteistyön tuloksena syntyneen Avoin kansalaistiede -selvityksen tavoitteena on tunnistaa Suomessa piilevät kansalaistieteen mahdollisuudet. Hanke järjestää 3.11.2016 tiedekeskus Heurekassa työpajan, jossa lavalle marssii kuusi kekseliästä kansalaistiede-esimerkkiä: BalticApp-sovellus kerää Itämereen liittyviä kansalaishavaintoja. Lajirikkauskartta-hanke etsii metsädatan avulla arvokkaita luontokohteita. Metallinetsijät kaivavat pelloista muinaisesineitä. Avoin karttahanke kerää paikkatietoja ja Mikrohistoriawiki haluaa perhealbumit verkkoon. Yksilökeskeiseen dataan pureudutaan biohakkeroinnin ja sukututkimuksen esimerkkien kautta.

Työpaja on avoin kaikille, jotka haluavat vaikuttaa suomalaisen kansalaistieteen suuntaan.

> Ilmoittaudu Eventbritessä!

Keskustele kansalaistieteestä jo etukäteen

• Facebook-eventissä
• Twitterissä #kansalaistiede

The post Kansalaistiedepäivä 3.11. Tutkimus -uusi jokamiehenoikeus. appeared first on Open Knowledge Finland.

Marjastaminen ja tieteeseen osallistuminen ovat jokaista kansalaista varten.

Open Knowledge Finlandin opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeelle toteuttama Avoin kansalaistiede -selvitysprojekti päättyy tammikuun lopussa (projektin kestoa jatkettiin kuukaudella aiemmin suunnitellusta).

Projektin 31.1. klo 13-14 pidettävä päätöswebinaari keskittyy käsittelemään kansalaistieteen sidosryhmien kanssa yhdessä tuotettuja toimenpidesuosituksia.

Avoin kansalaistiede -projektin suositukset kannustavat laajentamaan kansalaistieteen soveltamista havaintoaneistojen joukkoistamisesta tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuoropuheluun ja ilmiökeskeisiin tutkimuskysymyksiin. Jotta kansalaistieteen koko potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan hierarkioiden haastamista, entistä osallistavampia tutkimusympäristöjä ja täsmällisempiä ohjeistuksia.

Webinaarissa toimenpidesuosituksia kommentoivat globaalimuutostutkimuksen parissa työskentelevä Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni ja näyttöön pohjautuvan päätöksenteon menetelmiä mm. Yhtä köyttä -hankkeessa pohtinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Jouni Tuomisto. Suni peilaa toimenpidesuosituksia yhteistuottamisen periaattetta vasten, Tuomisto kertoo ajatuksiaan siitä miten kansalaistiede voisi palvella jaetun ymmärryksen muodostamista.

Projektin muut keskeiset lopputuotteet tullaan tallentamaan verkkoon avoimesti saataville yhteistyössä ATT-hankkeen kanssa. Tarkemmasta sijainnista tiedotetaan myöhemmin projektin sivulla ja OKF:in kanavissa.

Webinaariin ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta. Halukkaat voivat tilata lomakkeella myös webinaaritallenteen linkin sähköpostiinsa.  Lisätietoja sekä webinaarista että toimenpidesuosituksista antaa Avoin kanalaistiede projektin päällikkö Heidi Laine, heidi.laine@okf.fi, 040-513 95 93.

Tiede – uusi jokamiehenoikeus

Avoin kansalaistiede -projektin toimenpidesuositukset

MITÄ ON AVOIN KANSALAISTIEDE?

Avoin kansalaistiede on tieteellistä tai tiedettä tukevaa tutkimusta, johon osallistuminen ei edellytä tiettyä pätevyyttä tai institutionaalista asemaa. Kaikki osallistujat saavat tunnustusta työstään ja hyötyvät sen tuloksista.  Tutkimusprosessi ja tulosten julkaiseminen toteutetaan niin avoimesti, kuin etiikan ja lainsäädännön puitteissa on mahdollista. European Citizen Science Associationin 10 kansalaistieteen periaatetta > Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta >

TAVOITETILA

• Tiede tarjoaa kohdennettuja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kompastumatta hierarkioihin ja tieteenalojen välisiin raja-aitoihin,
• kansalaistiede toimii tukena ja työkaluna näyttöön perustuvassa päätöksenteossa,
• tiede vaikuttaa paikallisesti ja kansalaisten arjessa,
• kansalaisten tiedelukutaito ja osallistuminen tutkimusprosesseihin on vahvalla pohjalla,
• tutkimuksen rahoittamista yhteisin varoin pidetään tärkeänä ja
• sidosryhmien välinen avoin tiedonvaihto ja keskustelu tuottavat yllättäviä oivalluksia ja yhteyksiä.

PERIAATTEET

A. Kansalaisten osallistuminen tieteeseen on paitsi menetelmä, myös arvo ja asenne

Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulee palvella yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Tutkimuksen yhteiskunnallisen kontekstin tunnistaminen on osa jokaisen tutkijan työtä: kuka hyötyy tästä tiedosta, kuka voisi osallistua sen tuottamiseen? Kuinka siitä tulisi kertoa ja missä kanavissa, jotta se päätyisi käyttöön?

B. Ihmisten erilaisten roolien sijaan keskitytään erilaisiin tietoihin

Tiedeyhteisö on meritokratia. Kansalaistieteessä kaikki toimijat ja heidän tietonsa ovat tutkimuksen lähtökohtina yhtä arvokkaita. Kunkin tiedon hedelmällisyys tutkimuskysymyksen kannalta punnitaan tutkimusprosessissa. Lisäksi massasiirtolaisuuden ja -pakolaisuuden aikakaudella on tärkeää tunnistaa, että kansalaistieteessä kansalaisuus ei riipu passista tai statuksesta.

C. Monitieteisyys on laadukkaan kansalaistieteen edellytys

Onnistuakseen kaikki kansalaistiedehankkeet tarvitsevat oppeja ja menetelmia molemmista tieteellisistä kulttuureista: ihmistieteistä ja luonnontieteistä. Silloinkin kun hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa luonnonilmiöstä, tutkimusasetelman suunnittelu edellyttää ymmärrystä kulttuurista, osallistujien motivaatioista ja yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista. Monitieteisyyttä voidaan tavoitella tuomalla yhteen ihmisiä erilaisista tieteentekemisen traditioista, mutta myös lisäämällä tieteiden välistä ristiinpölytystä tutkijakoulutuksessa.

TOIMENPIDESUOSITUKSET

1. Kaikille avoin kansalaistieteen tutkimusinfrastruktuuri

Työskentelyalustoista, työkaluista ja aineiston säilytyspaikoista, joiden käyttöoikeus ei edellytä jonkin instituution jäsenyyttä, on pulaa. Kaikille avoin tutkimusinfrastruktuuri voidaan kehittää hyödyntäen olemassaolevia palveluja.

2. Datataitojen opetusta kaikkiin koulutusasteisiin

Uusi kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin kouluihin. Datalukutaito ja -käsittelytaidot tulee nostaa  ohjelmoinnin rinnalle digitaalisina kansalaistaitoina. Koulujen osallistaminen kansalaistiedehankkeisiin sidosryhmäyhteistyön keinoin tukee sekä ohjelmointi- että datataitojen kehitystä että ilmiöpohjaista oppimista.

3. Kansalaistiede tutuksi tiedotuksen ja kirjastojen avulla

Suomalaiset ovat innostuneita tieteestä (Tiedebarometri 2016). Kansalaistiede on kansalaisille, jos tutkijoillekin, vielä vieras käsite. Kunnallisiin kirjastoihin jalkautuva tiedotuskampanja herättää uinuvan potentiaalin. Kirjastoverkko on arvokas kansalaistieteelle myös jatkuvana resurssina.

4. Selkeyttä tutkimusaineistojen sääntelyyn ja omistajuuteen

Digitaalisten aineistojen käyttöön ja omistajuuteen liittyviä sääntöjä ja käytänteitä tulee selkiyttää kansalaistieteelle suunnatuilla ohjeilla ja malleilla. Laajan suostumuksen mahdollistamiseksi on kehitettävä käytäntöjä yhteistyössä tietosuojaviranomaisten kanssa. Räätälöityä lisenssiä suostumuksen apuvälineeksi on hyvä selvittää. Muita kuin henkilötietoja sisältäville kansalaistiedeaineistoille luopuma (esim. CC0) on varteenotettava vaihtoehto lisenssille, eikä poista moraalista velvollisuutta viittaamiseen.

5. Monitieteisyyttä ja -toimijaisuutta tukevaa tutkimusrahoitusta

Nykyiset tutkimusrahoitusinstrumentit eivät tue riittävästi monitieteistä ja -toimijaista tutkimusta. Tarvitaan joustavampia hakuja tai kokonaan uusia instrumentteja. Yksi mahdollisuus on joukkoistaa rahoitushakujen teemojen ideointia ja edellyttää valituilta hankkeilta kansalaisten osallistamista.

6. Malleja kansalaistutkijoiden palkitsemiseksi

Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää tutkimukseen liittyvän työpanoksen tekemistä näkyväksi esim. viittaamalla tai tekijyyden määrittelyn kautta (TENK 2012). Huomioimisen ja tunnustuksen jakamisen tulee koskea myös kansalaistutkijoita. Tähän tarvitaan uusia kansalaisia motivoivia meritoitumisen malleja.

7. Prosesseja tieteellisen laadun varmistamiseksi

Kansalaistieteessä on kyse tieteellisen prosessin, ei tiedon demokratisoimisesta. On kehitettävä tapoja kansalaistutkijoiden perehdyttämiseksi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kansalaisaineistojen luotettavuuden varmistamiseksi.

The post Toimia kansalaistieteen edistämiseksi appeared first on Open Knowledge Finland.

The project:

To round off a great Open Access  week, we’d like to announce a new interesting project we’ve started. Continuing our efforts in the field of Open Science, Open Knowledge Finland was commissioned by CSC – IT Center for Science and the Finnish Ministry of Education and Culture to implement a Study on the Openness of Scientific Publishers.

The challenge:

The key goal of the project is to look at the practices of open access publishing by major publishers, and “rank” these publishers according to metrics / scorecard developed in the project.

The project will particularly look at some of the major scientific publishers, namesly Elsevier,  Springer,  Nature, Wiley-Blackwell, American Chemical Society (ACS), Taylor & Francis, Sage, Lippincott Williams & Wilkins (LWW), IEEE,  and ACM.

Our assumption is that the ranking will be based on

• Number of open access journals / full journal list
• Costs of open access publishing
• Creative Commons licenses
• Self-archiving
• Data-mining possibilities

What do you think? Perhaps you’d like to contribute to Leo Lahti’s tweet:

#OAWeek question: suggest criteria to assess the openness of academic publishers? @troppone @jlehtoma @mikaellaakso @rmounce @chgutknecht

— Leo Lahti (@antagomir) October 28, 2017

Expected results:

This report looks at the practices of open access publishing as it is presented in easily accessible online sources. The need of information is linked to a wider framework of investigating the current status of open access practices across the academic field in Finland. Previous reports have scrutinised Universities and research institutions (2015, 2016) and the sources for research funding (2016). This report concentrates on a further piece of research infrastructure: channels of publication.

Who’s doing it?

The leading expert and manager for this project is Leo Lahti, a long-time researcher, expert and activist on open science.

OKFI is doing this in collaboration with Oxford Research – with Juho-Matti Paavola and Anna Björk doing much of the data crunching and writing. Assoc. Prof. Mikael Laakso gives guidance and Teemu Ropponen supports with admin and communications.

The project kicked off a few weeks ago, early October. Key results will be delivered in November, and the project will finalize in December. So, in short, this is indeed a “rapid action” project!

How can you participate:

• The report draft will be commentable – not available yet.
• There will also be a dialogue with the publishers.
• Follow Open Science Finland on Facebook
• The project on Slack: okfi.slack.com – channel #51-tiedekustantajat
• Participate in the Open Science Forum (ATT-foorumi)

See also:

• Tiedon hinta (The cost of publishing) campaign – http://tiedonhinta.fi/en/english/
• No deal, No review campaign –  http://www.nodealnoreview.org/

Want to know more?

Contact:

Leo Lahti, leo.lahti@okf.fi

Teemu Ropponen, teemu.ropponen@okf.fi

The post Open Knowledge Finland to produce report on the openness of key scientific publishers appeared first on Open Knowledge Finland.

Photo by Micheile Henderson on Unsplash

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke on palkinnut Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmän avoimen tieteellisen julkaisemisen hyväksi tehdystä työstä. Palkinto julkistettiin hankkeen päätöstapahtumassa, Avoimen tieteen foorumissa Helsingin Paasitornissa 16.11.2017. Palkinnon otti vastaan työryhmän core-henkilö Heidi Laine. Ohessa Laineen tilaisuudessa pitämä kiitospuheenvuoro kokonaisuudessaan:

Suuri kiitos ministeriölle ja kaikille asiaan vaikuttaneille tästä arvokkaasta tunnustuksesta.

Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmä edistää avointen toimintamallien omaksumista kotimaisessa tutkimuksessa.

Tämä tunnustus tuli julkaisutoiminnan avoimuuden edistämisestä, mutta me työskentelemme sen hyväksi, että tutkimuksen koko elinkaari, niin tutkimusaineistojen, lähdekoodin, julkaisujen, opetusmateriaalien kuin muidenkin resurssien osalta olisi mahdollisimman avointa.

Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin on välttämätöntä. Eli kyse ei ole avoimuudesta itsetarkoituksena, vaan välineenä demokratiaan, tasa-arvoon ja yhteiskunnan tietopohjaiseen kehittämiseen.

Työryhmän monipuolisesta työkalupakista löytyy niin keskustelutilaisuuksia, lausuntoja, projekteja kuin tietopyyntöjäkin.

Viime vuosien toiminnan kohokohtiin kuuluu Leo Lahden työryhmän nimissä tekemä tietopyyntö koskien tiedekustantajille maksettavia tiedelehtien tilausmaksuja.

Rahavirtojen läpinäkymättömyys on ollut yksi suurimmista esteistä tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan huomion laajamittaiselle heräämiselle kaupallisen tieteellisen julkaisutoiminnan ongelmiin.

Leon menestyksekäs tietopyyntö loi ATT-hankkeelle momentumin kerätä kustannustietoja kattavasti tutkimusorganisaatioista ympäri maan.

Kustannusten näkyväksi tekeminen kansallisella tasolla oli paitsi pioneeritoimintaa maailman mittakaavasssa, myös painoi osaltaan FinELibin sopimusneuvotteluja tukeneiden ja yhteensä yli 3000 allekirjoitusta keränneiden Tiedon hinta – ja No deal, no review -kampanjoiden onnistumisessa. Kampanjat eivät varsinaisesti olleet osa avoimen tieteen työryhmän toimintaa, mutta niiden takana olivat työryhmäaktiivit, minkä lisäksi työryhmä tuki kampanjoita pienimuotoisesti myös taloudellisesti, verkkosivukustannusten osalta.

Muihin viimeaikaisiin avauksiin kuuluvat lisäksi muun muassa opetusministerille suunnattu avoimen tieteen tutkimusetiikkaa tukevaa vaikutusta koskeva lausunto sekä kansalaistieteen avoimuutta edistävän potentiaalinen pohdiskeleminen, ensin osana ATT-hankkeen rahoittamaa Avoin kansalaistiede -projektia ja sen jälkeen mm. Mikrohistoriawiki-projektiaihion tiimoilta.

Vaikka työryhmällä ei ole virallista jäsenistöä ja sen toiminta on avointa kaikille, on olemassa joukko nimiä, jotka toistuvat työryhmän toiminnassa ja haluaisin tuoda ne tässä esiin:

Konsta Happonen

Mikael Laakso

Leo Lahti

Joona Lehtomäki

Samuli Ollila

Maija Paavolainen*

Jessica Parland-von Essen

Tuuli Toivonen

Mikko Tolonen

Susanna Ånäs

… sekä tietysti Open Knowledgen toiminnanjohtaja Teemu Ropponen, jonka positiivinen asenne ja energian määrä jaksavat alati hämmästyttää.

Viimeksi mainittua lukuunottamatta kaikki osallistuvat toimintaan vapaaehtoisuuden pohjalta, muiden töidensä ohessa, joskus kustannuksellakin. Työryhmätoiminnan jatkuvuus on koko ajan vaakalaudalla, kun aktiivit tasapainoilevat eri suunnista tulevien vaatimusten ja velvollisuuksien ristipaineessa.

Tämä ei toki ole poikkeuksellista tiedeyhteisössä. Tieteellisillä seuroilla ja tiedeakatemioilla on vuosikymmenten, ellei vuosisatojen perinteet tieteen edistämisessä vapaana kansalaistoimintana.

Nämä eivät ole uusia vaatimuksia avoimen tieteen keskusteluissa, mutta tuon ne esiin toiston uhallakin: tutkijoita pitää palkita muustakin kuin artikkelijulkaisuista ja tutkijan uran pitäisi mahdollistaa horisontin ulottaminen seuraavaa rahoitushakua pidemmälle, sekä tutkimuksen tekemisen että oman taloudellisen toimeentulon osalta.

ATT-hankkeen jälkeisessä ajassa on kriittisen tärkeää, että tieteen ruohonjuuritasoa ja erityisesti nuoria tutkijoita osallistetaan avoimen tieteen kehitykseen, enkä tarkoita vain kuulemista, vaan myös ratkaisevien päätösten tekemistä. Kiitos!

*Maijan nimi ei ollut mukana puheen alkuperäisessä versiossa, mutta se haluttiin ansaitusti lisätä tähän verkkoversioon.

The post Avoimuuden palkinto avoimen tieteen työryhmälle appeared first on Open Knowledge Finland.

TIEDOTE Julkaisuvapaa 31.1.2018

Tutkimustiedon avoin saatavuus ja tutkimuksen läpinäkyvyys ovat tieteellisen prosessin kulmakiviä, ja tieteen avoimuuden tukeminen on keskeinen tavoite niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tiedelinjauksissa. Suurten kansainvälisten tiedekustantajien toimissa avoimen tieteen edistämiseksi on kuitenkin vielä runsaasti parantamisen varaa, arvioi tuore “Opening Academic Publishing” -selvitys.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tilaamassa selvityksessä kartoitettiin avoimen tieteen periaatteita kansainvälisten tiedekustantajien toiminnassa ja kehitettiin systemaattiset kriteerit kustantajien avoimuuden vertailuun. Suuret kustantajat vaikuttavat voimakkaasti alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mutta systemaattisia välineitä avoimuuden arviointiin ei ole ollut aiemmin saatavissa. Tuore selvitys kiinnittää huomiota avoimuuden keskeisiin osa-alueisiin, sekä parantaa mahdollisuuksia järjestelmällisesti seurata ja kehittää avoimen tieteen kannalta keskeisiä toimintamalleja.

Selvityksen toteuttivat Open Knowledge Finland ry ja Oxford Research Oy ja se koski yhdeksää suurta tiedekustantajaa. Kustantajien avoimuus vaihteli 30-70% välillä tavoitetasoon verrattuna. Erot kustantajien välillä ovat huomattavia ja jäivät usein jälkeen tavoitetasosta. Selvitys auttaa tunnistamaan avoimuuden kannalta tärkeitä kehityskohteita kaikkien kustantajien toiminnassa.

Taulukko. Kooste tuloksista.

Avoimuuden arviointi merkittävää tutkimuksen vaikuttavuudelle ja kustannuksille

Kustantajien toiminta voi tukea avoimen tieteen periaatteita monella tavalla, ja selvityksessä pyrittiin kattamaan avoimen tieteen kannalta merkittävimmät osa-alueet.  Selvityksen rungon muodostavat seitsemän kriteeriä, joita arvioitiin neliportaisella asteikolla: Kustantajia arvioitiin mittaamalla avoimen julkaisemisen osuutta ja hintaa, lisenssiehtoja; rinnakkaistallennukseen, avoimiin viittauksiin ja tiedonlouhintaan osoitettua tukea, sekä avoimuuden arvioinnin kannalta oleellisten tietojen saatavuutta. Lähes kaikilla arvioiduilla osa-alueilla havaittiin puutteita kustantajasta riippuen.

Hinnoittelun kirjavuus ja läpinäkyvyyden puute vaikeuttivat arviointia. Suurten tiedekustantajien käytännöt myös vaihtelevat lehtikohtaisesti ja aloittain esimerkiksi avointen lisenssien ja hinnan osalta. Tähän tulee kiinnittää huomiota tulevissa selvityksissä.

“Osa uudemmista kustantajista soveltaa avoimen tieteen periaatteita koko toimintaansa yksittäisten lehtien sijasta. Tämän toivoisi yleistyvän myös perinteisempien julkaisijoiden toiminnassa”, toteaa selvitystyötä koordinoinut akatemiatutkija Leo Lahti.

Panostukset avoimen tieteen periaatteisiin heijastuvat lisenssisopimusten hintoihin, mutta voivat samanaikaisesti lisätä tutkimuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arviointiasteikko mahdollistaa nyt tältä osin kustantajien systemaattisen vertailun.

“Lisenssisopimusten avoimuus, johon neuvottelijat ovat Suomessakin jo sitoutuneet, tulee entisestään helpottamaan kustantajien avoimuuden ja kokonaiskustannusten vertailua, parantaisi tutkimuslaitosten neuvotteluasemaa ja voisi tuoda merkittäviä säästöjä“, Lahti arvioi.

Raportti “Opening academic publishing” on ladattavissa osoitteesta: http://avointiede.fi/keskeiset-julkaisut

Suora URL: https://avointiede.fi/documents/10864/12232/OPENING+ACADEMIC+PUBLISHING+.pdf/a4358f81-88cf-4915-92db-88335092c992

Huomio. Alkuperäisessä kuvassa oli virhe (Sage 11 pistettä). Korjattu 2.2.2018.

Lisätietoja selvityksestä:

Leo Lahti, Dosentti / Akatemiatutkija Turun yliopisto & Open Knowledge Finland ry. leo.lahti@iki.fi / +358 40 5655 872 http://www.iki.fi/Leo.Lahti

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland ry. teemu.ropponen@okf.fi / +358 40 5255153

Anna Björk, YTT, analyytikko Oxford Research Oy anna.bjork@oxfordresearch.fi / +358 44 203 2013

Open Knowledge Finland ry. (OKFI) on vuoden 2012 lopussa perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä. Yhdistyksen Open Science -työryhmä palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön avoimuuspalkinnolla avoimen tieteen ansiokkaasta edistämisestä vuonna 2017. Web: www.okf.fi

Oxford Research Oy on pohjoismainen, vuonna 1995 perustettu yritys, joka toimii Suomen lisäksi Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Latviassa. Yrityksen toiminnan ydintä on akateemisen osaamisen, strategisen näkemyksen ja viestinnän yhdistäminen. Oxford Research Oy tuottaa päätöksentekoa tukevia selvityksiä mm. ministeriöille, aluehallinnoille, asiantuntijaorganisaatioille, kunnille ja kaupungeille. Web: www.oxfordresearch.fi

Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2014–2017 oli opetus- ja kulttuuriministeriön hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Tavoitteena oli, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena oli edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta. Web: www.avointiede.fi

The post Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa appeared first on Open Knowledge Finland.

Open access to research publications and the transparency of research are cornerstones of the scientific progress. Supporting openness and open science is an essential goal in Finnish and international science policies. However, there is a lot room for improvement in the practices and policies of key international academic publishers, finds the “Opening Academic Publishing” report, published today.

The report, commissioned by the Open science and research initiative (ATT) of the Ministry of Education and Culture, evaluated the implementation of open science principles in the practices and policies of key international publishers and developed a systematic evaluation framework, or scorecard,  for benchmarking. The largest publishers have significant impact on the research and innovation fields, but systematic tools for assessing openness have not been previously available. The published report highlights key areas and improves the possibilities to monitor and develop the practices for open science and academic publishing.

The evaluation project was implemented by Open Knowledge Finland with Oxford Research and it studied nine large academic publishers in detail. The score for openness ranged between 30-70% as compared to the target level. There are clear differences between the publishers and some publishers score far below the target levels. The report highlights key development areas for the publishers to improve on.

Table. Summary of results.

Evaluating openness is crucial for understanding the impact and costs of research

The publishers can adopt many ways to support open science, and the evaluation strived for covering central areas of those principles. The evaluation employs seven key factors, which were scored on a scale from 0-3. The publishers were evaluated by investigating the fraction and costs of open access publishing; license policy; the support for self-archiving, open citation and text and data mining, as well as the accessibility of information on open access publishing. There was variation between the publishers, yet each of the publishers scored below the target level in more than one of the seven key factors.  

The lack of transparency and variation in pricing schemes made the evaluation more difficult. The practices of the publishers differ within their journal portfolio, and for example across disciplines on pricing and licenses. This needs more scrutiny in following studies.

Some of the newcomer publishers apply principles of open science across their offering, not only individual publications. This is a practice we would like to see also with the more traditional publishers”, states academy researcher Leo Lahti, who has been coordinating this report.

“Some of the more recently-formed publishers apply principles of open science across their portfolio of publications, not only in individual publications. This is a practice we would like to see also with the more traditional publishers”, states academy researcher Leo Lahti, who has been coordinating this report.

The contributions to the realisation of open science principles are reflected in the pricing for license agreements, however, they potentially also increase the effectiveness and impact of research at the same time. The scorecard introduced in the evaluation enables a systematic comparison between publishers with regard to their support for openness.

“The openness of license agreements, to which those negotiating them have already been committed to in Finland, will make it easier to compare openness of publishers and the total costs of open access publishing. This will help improve the negotiating position of research institutes and result in notable savings”, concludes Lahti.  

Download the Opening Academic Publishing report here http://avointiede.fi/keskeiset-julkaisut

Direct URL https://avointiede.fi/documents/10864/12232/OPENING+ACADEMIC+PUBLISHING+.pdf/a4358f81-88cf-4915-92db-88335092c992

Note: original images had incorrect points (11) for Sage. ThIs has been corrected 2 Feb, 2018-

Further information

Leo Lahti, Docent / Academy Research Fellow University of Turku & Open Knowledge Finland ry. leo.lahti@iki.fi / +358 40 5655 872 http://www.iki.fi/Leo.Lahti

Teemu Ropponen, Executive Director, Open Knowledge Finland ry. teemu.ropponen@okf.fi / +358 40 5255153

Anna Björk, analyst Oxford Research Oy anna.bjork@oxfordresearch.fi / +358 44 203 2013

Open Knowledge Finland promotes free access and reuse of knowledge and advocates for a transparent and inclusive society in Finland. It is the local chapter of The Open Knowledge Network, which already operates in over 30 countries. Open Knowledge Finland was registered as a Finnish non-profit association in 2012. The Open Science Working Group received the Finnish Ministry of Culture and Education award for openness on 2017 for its persistent work in advancing open science. Web: www.okf.fi

Oxford Research is a specialized knowledge company with offices in Finland, Denmark, Norway, Sweden and Latvia. OR combines academic competence with strategic vision and communication, supporting decision making in such areas as knowledge and innovation systems, development of municipalities and regions, and social, educational, and labour market policies. Web: www.oxfordresearch.fi

The post Openness of academic publishers evaluated for the first time appeared first on Open Knowledge Finland.

“If you read a paper, 100% goes to the publisher. If you just email us to ask for our papers, we are allowed to send them to you for free, and will be genuinely delighted to do so.”

This recent tweet by Holly Witteman inspired Iris.ai to launch the R4R initiative  (Research for Researchers) that is intended to facilitate sharing of research articles by legal means.

This is implemented as an application that automates article requests and sharing among researchers via email. Sharing an article you authored via email with your peers is generally allowed. While being far from the most efficient way to share knowledge, email still remains the last resort when the alternative is that content is behind an expensive paywall.

Technically, R4R is a fairly simple tool, implemented as a browser extension. The Iris.ai blog post explains it in more detail, but here’s the idea in a nutshell:

1. Imagine you just found an interesting academic paper using search engines. It’s relevant, but behind a paywall.
2. Having installed the R4R browser extension, a tab on your screen will let you know if sending an email to the author automatically is available. A single click on the tab sends an email requesting the paper to the author.
3. R4R automatically drafts a response to the person requesting the paper and adds the relevant scholarly article as an attachment.
4. The author reviews the request and makes the final decision on whether or not to share the paper with the requester.

In the beginning, the browser plug-in will only allow sending emails to the authors who have expressed their willingness to do so. If you are happy to share your publications with peers this way, you can add your name on this list. Or if you would like to be among the first ones to be notified when the software is ready, sign up for the waitlist via this link.  At the time of writing this blog post, the OKF Finland could not confirm yet whether the full source code of the service will be open but we support the general idea of promoting free sharing of articles that the plug-in implements.

While the R4R initiative does not make copyrighted and paywalled articles open access, it increases knowledge exchange and thus hopefully also encourages openness on a personal level. This is why we at Open Knowledge Finland fully support this initiative. We hope that R4R will help researchers around the world to share their discoveries with those who need them, while working to advance more comprehensive shifts towards open access in the overall publishing system.

Read more on Medium! Engage with us on Twitter: @mariaritola, @antagomir, @okffi

The post Scaling up paywalled academic article sharing by legal means appeared first on Open Knowledge Finland.

The Finnish Ministry of Education and Culture (MoE) just released the price information for academic publishing agreements for 2017. With this, the price information for virtually all academic publishers is now openly available for most academic institutions in Finland 2010-2017. The data is available for download under creative commons. Further information of this data release is available in Finnish. The data release is said to increase the transparency of publishing prices, support international discussion on the licensing fees, and promote open science.

With this, Finland maintains the leading position in the transparency of academic publishing prices and agreements. The 2017 price data release by MoE follows the recent release of full text agreements with several major publishers by FinELib, the consortium of Finnish academic libraries and a report commissioned by MoE, developing systematic evaluation criteria to assess the openness of major academic publishers.

Notably, these price data releases have been triggered by the initial freedom of information (FOI) requests and a 2014 court appeal by Finnish open science advocates, coordinated by Open Science work group of the Open Knowledge Finland. This was initially inspired by related efforts in the UK and USA. To our knowledge the FInnish pricing data is, however, the most complete national data set to date in terms of institutional and temporal coverage. Related efforts have been subsequently taken place in several other countries. Without the dedicated grass-roots activities of the Finnish open science advocates this information might still remain closed today. In fact, this is the prevailing situation in most countries.

At Open Knowledge FInland we hope that the Ministry of Education and Culture will continue to support the collection and availability of information on academic publishing costs in the long term. This will enable continuous transparent monitoring of the development of academic publishing prices  over time and sets a unique example for other countries to follow.

The post Finland remains a leading country in the transparency of academic publishing costs appeared first on Open Knowledge Finland.

Melutaanko kadullasi usein öisin?
Kulkeutuuko naapuriparvekkeen tupakoijan tuottama savu sisälle?
Erottaako kotona lähialueella olevalla festivaalilla soitettavat kappaleet?
Tuntuuko siltä, että ilma sisällä tuntuu raskaalta sen joulukynttilöiden polttamisen jälkeen?

Jokainen on kokenut omassa elinympäristössään häiritseviä tekijöitä, mutta niiden laajuutta voi olla vaikea hahmottaa ja viestiä pelkästään omien kokemusten perusteella. Erinäisten ilmastoa ja ympäristöä mittaavien IoT-sensorien hinnat ovat pudonneet siinä määrin, että ei maksa kovinkaan paljoa (kokoonpanosta riippuen halvimmillaan n. 25-50e) istuttaa niitä omaan elinympäristöön. Kun sensorit tallentavat säännöllisesti tietoa elinympäristöistämme, voimme käyttää tuotettua tietoa paitsi omaan, mutta myös yhteiseen käyttöön.

Open Knowledge Finlandin, Forum Virium Helsingin, Mehackitin ja XAMKin asiantuntijoista koostuva ryhmä järjestää to 27.9. klo 11:00-15:30 Maria 01:ssä työpajan, jonka tarkoituksena on tutkia yhdessä, että mitä vaatisi, että jonkinlaiset ilmastosensorit olisivat helposti otettavissa käyttöön, ja miten niiden tuottamasta tiedosta voisi saada helposti informaatiota paitsi oman, mutta myös jaetun elinympäristön hahmottamiseen.

Työpajaa varten on käytettävissä tarvikkeet noin 6-8 laitteen rakentamiseen. Mukaan voi tulla omien tai aiemmin hankittujen laitteiden kanssa. Tilaan sopii noin 20 henkilöä.

Ilmoittaudu tapahtumaan Facebookissa: https://www.facebook.com/events/484874521998267/

Kenelle tämä työpaja on?

Työpajaan toivotaan IoT-sensorien asiantuntijoita, ilmanlaatua/ympäristöä koskevien mittausten asiantuntijoita, tiedon visualisoijia jne.

Tämä työpaja on luonteeltaan tekninen ja osallistujilta toivotaan olla vahvaa osaamista joistain näistä alueista:

• elektroniikka
• mikrokontrollerit
• sensorit (etenkin ilmanlaatu)
• verkkotekniikat
• kerätyn datan tallennus taustajärjestelmään
• ymmärrys ilmanlaadun mittaamisesta, VOCeista, saasteista, kaasuista, pienhiukkaista ja edellisten merkittävyydestä ihmisille ja ympäristölle

Jos aihepiirin edistäminen tai seuraaminen kiinnostaa…

Kannattaa liittyä kaikille avoimeen Participatory Smart Environment Lab Facebook-ryhmään:

https://www.facebook.com/groups/206606553247690/

The post Participatory Smart Environment Lab: Avoin tekninen ilmanlaatusensorityöpaja appeared first on Open Knowledge Finland.